Enemmän havaintoja, vähemmän tapaturmia – näin turvallisuuskulttuuri syntyy arjen työssä

Foamitilla kirjattiin vuonna 2025 yhteensä 1 417 turvallisuushavaintoa – kun vielä vuotta aiemmin niitä oli 960. Lähes 50 prosentin kasvu saattaa ensi tuntumalta vaikuttaa huolestuttavalta, mutta todellisuudessa kyse on aivan päinvastaisesta: aktiivisemman ja vahvemman turvallisuuskulttuurin rakentamisesta. 

Tuotantolaitoksillamme turvallisuus tarkoittaa paitsi tapaturmien ehkäisyä, myös riskien tunnistamista varhain, jatkuvaa oppimista ja turvallisuusajattelun juurruttamista arjen työhön.

Turvallisuus rakentuu arjen teoista

Arjessa turvallisuushavainnot ovat usein hyvin yksinkertaisia – mutta sitäkin tärkeämpiä.

”Turvallisuushavainnot voivat olla aivan pieniä asioita, kuten portaikkoon jäänyt harja”, sanoo Norjan Onsøyn tehtaan tehdaspäällikkö Svend Aage Larsen. ”Tärkeintä on, että joku huomaa sen ja toimii heti.”

Monet havainnot liittyvät perusasioihin, kuten järjestykseen ja siisteyteen. Ruotsin tehtaalla tätä ajattelua pidetään tietoisesti yllä. ”Työ ei ole valmis ennen kuin sen tekemisestä syntynyt sotku on siivottu”, toteaa Ruotsin tehdaspäällikkö Jonas Dartman. 

Pienet teot luovat perustan turvallisuuskulttuurille. Kun henkilöstö tunnistaa ja korjaa pieniä riskejä jatkuvasti, vakavampien tapaturmien todennäköisyys vähenee pitkällä aikavälillä.

Havainnoista konkreettisiin parannuksiin

Jotta turvallisuushavainnoilla on todellista arvoa, niiden on johdettava toimenpiteisiin. Tehtailla havainnot käydään läpi järjestelmällisesti joka viikko. Ruotsin viikoittaisessa tuotantopalaverissa tuotantopäällikkö, kaksi tuotannonjohtajaa ja kunnossapitokoordinaattori käyvät yhdessä läpi uudet ja avoimet havainnot, pohtivat ratkaisuja ja jakavat vastuita.

Palaveri alkaa kysymyksellä, joka kertoo paljon siitä, miten turvallisuuteen suhtaudutaan: ”Asialistamme ensimmäinen kohta on aina ’Mikä meidän fiilis tänään on?'”, Dartman kertoo. ”Sen jälkeen käymme läpi kaikki uudet ja avoimet havainnot, mietimme ratkaisuja ja sovimme, kuka ottaa minkäkin asian hoitaakseen.” Järjestelmällinen toimintatapa varmistaa, että havaintoja ei vain kirjata, vaan niitä myös hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.

Toistuvat havainnot voivat johtaa myös merkittäviin investointeihin. Onsøyn tehtaalla työntekijöiden palaute toi esiin lastaus- ja varastointialueiden pintojen ongelmat. Lopputuloksena toteutettiin yli 8 000 neliömetrin uudelleenpäällystyshanke.

”Nämä havainnot paransivat huomattavasti pyöräkuormaajien kuljettajien työolosuhteita”, Larsen kertoo. 

Esimerkki konkretisoi hyvin sitä, kuinka pienistäkin toistuvista havainnoista voi syntyä vahva peruste isommille parannuksille – samalla sekä turvallisuuden että tehokkuuden hyväksi.

Kulttuuri, jossa uskalletaan nostaa asioita esille

Yksi vahvan turvallisuuskulttuurin tärkeimmistä mittareista on se, kuinka avoimesti työntekijät uskaltavat tehdä havaintoja. Foamitilla kynnys raportointiin on madaltunut vuosi vuodelta.

”Kynnys turvallisuushavaintojen tekemiseen on todella matala kaikilla tasoilla”, Larsen sanoo. ”Näemme myös paljon oma-aloitteista raportointia – ihmiset uskaltavat kertoa tapahtumista pelkäämättä, että heitä syyllistettäisiin.”

Avoimuus ei synny hetkessä. Se vaatii johdonmukaista johtamista, selkeitä prosesseja ja näkyvää seurantaa. ”Kulttuurin rakentaminen ja resurssien kohdentaminen ovat tärkeimmät keinot kannustaa työntekijöitä”, Larsen jatkaa. ”Kun ihmiset näkevät, että heidän havaintonsa johtavat todellisiin toimenpiteisiin, syntyy luottamusta – ja se vahvistaa raportointikulttuuria ajan myötä.”

Myös ylimmän johdon rooli on keskeinen. ”Ylimmän johdon panostuksella on iso vaikutus turvallisuuskulttuuriin koko konsernissa”, Larsen toteaa. ”Kun huolehdimme oikeista kannustimista, resursseista, koulutuksesta ja työkaluista, varmistamme, että turvallisuus pysyy korkealla agendalla.” Samalla turvallisuustietoisuus muuttuu osaksi arjen ajattelua.

Kun ihmiset alkavat katsoa maailmaa ’turvalasiensa’ läpi, he näkevät riskejä kaikkialla”, Dartman sanoo. ”Ja se muuttaa heidän tapaansa tehdä työtä.”

Menneestä oppimalla kohti turvallisempaa huomista

Turvallisuustyön päämäärä on selvä: nolla tapaturmaa. Vaikka tapaturmamäärämme ovat jo nyt alhaiset – ja viime vuosien kehityssuunta on ollut laskeva – jatkuva parantaminen pysyy etusijalla. Turvallisuushavaintojen kasvulla on tässä keskeinen rooli. ”Kun turvallisuustietoisuus tulee osaksi arjen työtä, se johtaa luonnostaan vähäisempiin tapaturmiin”, Dartman selittää.

Larsenille järjestelmällisten havaintojen arvo piilee ennen kaikkea kokemuksesta oppimisessa. ”Jos historiaa ei tunne, sen virheet toistuvat helposti”, hän sanoo. ”Kun tunnistamme tarpeeksi monta pientä havaintoa, ne eivät pääse kasvamaan yhdeksi vakavaksi tapaturmaksi.” Tunnistamalla ja käsittelemällä riskejä ajoissa turvallisuushavainnot pitävät turvallisuuden jatkuvasti mielessä – eivät pelkkänä vaatimuksena, vaan kiinteänä osana toimintaa.

Foamitilla turvallisuutta ei rakenneta yksittäisillä hankkeilla tai kertaluonteisilla kampanjoilla, vaan arjen teoilla, jaetulla vastuulla ja jatkuvalla oppimisella. Enemmän havaintoja ei tarkoita enemmän ongelmia. Se tarkoittaa, että riskit nähdään, ymmärretään – ja hoidetaan ennen kuin ne ehtivät kasvaa.

Kiinnostuitko? Lue lisää turvallisuustyöstämme vastuullisuusraportistamme! https://foamit.fi/wp-content/uploads/2026/03/foamit-sustainability-report-2025-a4-160326.pdf