Rivitalokiinteistön pihan maansortuma johti korjausprojektiin, johon haasteita toi epävakaa ja heikosti kantava maaperä. Osassa uusittavaa maarakennetta käytettiin kevennemateriaalina Foamit-vaahtolasimursketta.
Tampereen Kaarilassa sijaitsevan rivitaloyhtiön takapihalla tapahtui helmikuussa 2020 suuri maansortuma. Kiinteistön A-talon asunnot asetettiin sortumavaaran vuoksi käyttökieltoon, ja niiden asukkaat joutuivat evakkoon. Myös toisen eli B-talon päädyssä näkyi merkkejä vajoamisesta.
Maansortuman korjaamiseksi käynnistettiin kesäkuun 2021 alussa korjausprojekti, johon sisältyi mm. kaivu-, täyttö- ja pengertöitä. Projektin pääurakoitsijana toimi GRK Suomi Oy, jonka työnjohdon alaisuudessa aliurakoitsijat toteuttivat kaikki maanrakennustyöt.
Välitavoitteena projektissa oli varmistaa A-talon asumisturvallisuus rakennuslupaehtojen mukaisesti syyskuun 2021 loppuun mennessä. Sortuman jälkeen kriittiseksi tekijäksi muodostui rakennuksen paaluperustuksen kestävyys. Tämän vuoksi rakennuksen yläpihalle oli tehty kevennyskaivu, jolla pienennettiin paaluille kohdistuvaa sivukuormaa.
Vaahtolasipenger osana kokonaisuutta
– Tuurnankadun rivitalokiinteistö on rakennettu 1980-luvulla, ja tontti sijaitsee rinteessä Vaakkolammin rannan sekä luonnonsuojelualueen läheisyydessä. Korjausprojekti alkoi työmaatien rakentamisella Tuurnankadulta alas rantaan, kertoo työmaapäällikkö Tuomas Aalto GRK:sta.
– Tämän jälkeen tehtiin maan lujuuden parantamiseksi osittainen massanvaihto louheesta Vaakkolammin rantavyöhykkeelle. Kaivutyöt toteutettiin vedenalaisena kaivuna ponttilaatikon sisällä yksi lohko kerrallaan. Kaivetut savet ja lervat ajettiin pois maankaatopaikalle.
Liukusortuma oli vienyt mennessään rakennuksen pohjoisreunan tasanteen ja pengerluiskan, joten massanvaihdon jälkeen rakennettiin uusi luiska kevennemateriaalista, jotta kuormaa saatiin kevennettyä aktiivipuolella.
– Tähän tarkoitukseen käytettiin Foamit-vaahtolasimursketta, joka oli valittu materiaaliksi sen keveyden, kasautuvuuden, ekologisuuden, lämmöneristävyyden ja kustannustehokkuuden vuoksi, toteaa Aalto.
Pengerluiska rakennettiin vaahtolasimurskeesta 0,5 m korkeina kerroksina. Penger tehtiin ja levitettiin pitkäpuomisella kaivinkoneella. Vaahtolasimurske tiivistettiin kaivinkoneeseen asennettavalla tiivistimellä eli ns. ”kengurulla”. Sitten vaahtolasin päälle etuluiskaan rakennettiin kasvualusta ja niittykylvös suojattiin pintaeroosiolta maatuvalla kookosmatolla.
Projektin päätteeksi massanvaihdon päälle rakennettiin vastapenger ja rakennuksen länsipäädyssä rinnettä lujitettiin maanaulauksella. Työmaatie ennallistettiin eli rinteestä leikatut maat ajettiin takaisin.
Työskentelyä epävakaalla maaperällä
Aallon mukaan haasteita projektiin toi kohteen epävakaa maaperä ja heikosti kantava työskentely-ympäristö. Työssä oli varauduttava äkillisiin ja yllättäviin maaperään liikkeisiin, joita seurattiin reaaliaikaisesti erilaisin mittauksin. Erikoiskalustoon kuuluivat mm. inklinometrit, kallistusanturit, tärinämittarit ja painumatangot.
– Myös huokosvedenpainetta mitattiin, sillä jos se olisi esimerkiksi massanvaihdon aikana noussut savikerroksessa liikaa, olisi työmaatien vakavuus pienentynyt merkittävästi. Tällöin kaivu olisi pitänyt keskeyttää, kunnes huokosvedenpaine laskee kerroksessa normaalille tasolle.
Omat erityispiirteensä töihin toi myös kohteen vaikeakulkuinen maasto ja se, että massojen kuljetukseen ja työmaaliikenteeseen tuli asutusalueella kiinnittää erityistä huomiota.
Foamitia oli helppo käsitellä kaikissa työvaiheissa
Aalto toteaa, että projektissa Foamitin etuja kevennemateriaalina olivat etenkin hyvä kasautuvuus ja tiivistyminen.
– Vaahtolasimurskeen helppoudesta käsittelyssä, varastoinnissa ja kuljetuksessa oli hyötyä, sillä työalue sijoittui osin luonnonsuojelualueelle ja materiaalia piti välivarastoida kohteessa. Foamitia oli myös helppo levittää rakennuksen alapohjan alle.
Työkohde oli logistisesti haastava ja varastointitilaa oli rajallisesti, joten materiaalitoimitukset oli suunniteltava tarkasti. Kuormat purettiin pääosin suoraan autosta asennuskohteeseen. Itse materiaalin asennus sujui Aallon mukaan helposti, ja hänellä on ennestäänkin hyviä kokemuksia vaahtolasimurskeesta.
– Aiemmin tuotetta on tullut käytettyä mm. sillankorjaustyömaalla väliaikaisen kiertotien kevennyspenkkana, mistä materiaali voitiin lopuksi käyttää toiselle työmaalle. Kokemukset ovat positiivisia. Foamitin käsittely on helppoa ja toimitusvarmuus on hyvä.
Ota yhteyttä