Suomalainen kiertotalous ja sen tulevaisuus punoutuvat edelleen paljolti kierrätyksen ympärille. Kiertotalouteen liittyy kuitenkin paljon muitakin mahdollisuuksia, joilla voidaan edistää kestävää kehitystä ja luoda samalla uutta liiketoimintaa.
Lasinkierrätys on jokaiselle kuluttajalle ja yritykselle mahdollinen, helppo ja tehokas ympäristöteko, jolla voi osaltaan edistää kiertotaloutta. Vaahtolasimurske on taas hyvä esimerkki ympäristöä kunnioittavasta tuotannosta. Siinä tuotteita ja materiaaleja hyödynnetään kiertotalouden kehässä turvallisesti ja pitkään.
Tulevaisuustalo Sitran projektijohtajan Kari Herlevin mielestä kuluttajat voisivat tehdä kestävämpiä valintoja, jos he voisivat tarkastella nykyistä paremmin tuotteiden koko elinkaaria.
– Luonnonvarojen ylikulutus on ilmastokriisin ja luonnon köyhtymisen juurisyy. Harva kuluttaja tietää ostopäätöstä tehdessään, onko tuote tarpeeksi kestävä, onko se korjattavissa tai löytyykö tuotteeseen varaosia.
Kiertotalous näkyy yhä enemmän teollisuuden liiketoiminnassa
Tilastokeskuksen indikaattorit osoittavat, että Suomessa on edetty kiertotaloudessa positiiviseen suuntaan. Herlevi toteaa, että kestävyysnäkökulmat otetaan yhä useammin huomioon myös teollisissa investoinneissa.
– Ympäristövaikutuksia ei tarkastella enää ainoastaan raportointivelvollisuutena, vaan kiertotalous on alettu ottaa myös osaksi teollisuuden liiketoimintakehitystä. Liian moni idea jää silti vielä ajatuksen tasolle. Ymmärrystä ja halua on, mutta tehtävää on edelleen valtavasti.
Vaikka kiertotalous ei edelleenkään etene riittävän nopeasti, voidaan sen toteutumista tukea ja vauhdittaa. Yksi ratkaiseva tekijä tämän tavoitteen edistämisessä on Herlevin mukaan EU:n lainsäädäntö.
– Euroopan vihreän kehityksen ohjelma eli EU Green Deal on suuri lainsäädäntöpaketti toteutettavaksi. Tulevaisuuteen vaikuttaa paljon se, missä määrin kiertotalous on komission agendalla myös tulevina vuosina, hän korostaa.
– Pitkäjänteiset signaalit ja ennustettavasti lisääntyvä sääntely ohjaavat sisämarkkinoilla toimivia maita ja yrityksiä oikeaan suuntaan. Eurooppalainen tuotepolitiikka ja -suunnittelu pitäisi saada sellaisiksi, että tuotteiden materiaalit kiertäisivät yhteiskunnassa paremmin.
Rakennusalalla on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa
Rakentaminen on toimialana suuri, joten siinä käytettävien tuotteiden ja toimintamallien aiheuttamat jätemäärät, päästöt ja luonnonvarojen kulutus vaikuttavat merkittävästi Suomen kestävään kehitykseen.
Valtioneuvosto on laatinut vuoteen 2035 tähtäävän strategisen kiertotalousohjelman, jolla pyritään kehittämään esimerkiksi kaavoituksen periaatteita ja tilojen käytön ohjausta kestävämpään suuntaan. Tavoitteena on saada rakentamiseen enemmän muunneltavuutta, korjattavuutta, purettavuutta ja elinkaareltaan pitkäikäisempiä toteutuksia.
Lainsäädännön avulla myös rakennusalan yrityksiä pyritään ohjaamaan kierrättämiseen. Tämä ei kuitenkaan vielä yksin riitä, sillä kiertotalouteen liittyy paljon muutakin.
Tulevaisuus rakennetaan ennakkoluulottomilla ideoilla
Herlevi toivoo, että yritykset lähtisivät vielä nykyistä rohkeammin innovoimaan uusia kestäviä ratkaisuja ja toimintamalleja. Hän muistuttaa, että uudet ideat olisivat hyväksi sekä ympäristölle että liiketoiminnalle, sillä alalla olisi varmasti kysyntää rohkeille, materiaalien kiertoa tehokkaasti hyödyntäville pioneeriyrityksille.
Inspiraatiota ja apua innovointiin voi ammentaa esimerkiksi Sitran sekä asiantuntija- ja konsultointiyritys Deloitten julkaisemasta kiertotalouskäsikirjasta, joka tarjoaa käytännön työkaluja kaikille suomalaisyrityksille.
Kiertotaloudessa riittää tehtävää ja haasteita, mutta Herlevi uskoo positiiviseen kehitykseen, johon päästään juuri uusien innovaatioiden avulla.
– Kuluttajien kiinnostus asiaan ei ole hävinnyt mihinkään. Yritysten on tärkeää ensin tulla tietoisiksi ympäristö- ja ilmastovaikutuksistaan. Seuraava askel on sitten siirtyä ymmärryksen ja toiminnan puolelle. Rohkeus kyllä palkitaan.
Ota yhteyttä