Koko korttelin veistoksellinen Omenapiha

Omenapiha on Espoon Olarissa sijaitseva poikkeuksellisen suuri asuinkorttelipiha. Joka puoleltaan katualueiden (Piispansilta, Piispanpiha ja Piispanportti sekä Kuitinmäentie) rajaaman korttelin muodostavat neljä asuinrakennusta.

Korttelipihan rakennuksista yksi on 12-kerroksinen tornitalo Asunto Oy Espoon Alesia. Viisikerroksiset rakennukset ovat Asunto Oy Espoon Pinova, Luuna ja Silva. Westpro CC Oy:n rakennuttamien talojen yhteiskerrosala on noin 20 000 k-m².

Piha toteutettiin vaiheissa: Alesia ja Luunan tontit valmistuivat 2014, Silva valmistui 2015 ja Pinova 2017.

Kortteli on suunniteltu luontevasti yhteisen, suojaisan pihakannen ympärille. Gullichsen Vormala Arkkitehdit Ky, pääsuunnittelijana Timo Vormala, on suunnitellut kadun suuntaan vankan, muurimaisen punatiilijulkisivun. Sisäpihan keveitä julkisivuja sävyttävät lasi, puu ja metalli sekä suuret parvekkeet.

Korttelin yhteiset oleskelu- ja leikkialueet sijaitsevat lähes 120 metriä pitkällä ja paikoin 50 metriä leveällä piha-alueella. Pihan runsaasti kukkivat pienpuut, kivetyt kulkuväylät, muurit ja kumpuilevaksi muotoiltu viherkenttä luovat mielikuvan asukkaiden yksityisestä puistosta.

Pihan suunnittelusta vastasi Loci maisema-arkkitehdit Oy.

Omenapihan suunnittelun tavoitteena oli luoda veistoksellinen, avara ja tilallisesti pihan kokoava korttelipuisto, jolle pihatoiminnot saatiin sijoitettua luontevasti.

Pihan värit ovat mustanharmaa ja vihreä. Punatiilisten korttelijulkisivujen sävymaailma korostuu kasvillisuuden syysväreissä. Maaston veistoksellinen muotoilu toteutettiin kevennettyjen kasvualustarakenteiden avulla.

Avoimen tilan kasvillisuus on pääosin matalia pensaista ja maanpeitekasveja sekä yksittäisiä runkopuita, kuten muuan muassa omenapuita.

Alla laaja pysäköintihalli

Omenapiha on lähes kokonaan rakennettu taloyhtiöiden maanpäällisen pysäköintihallin katolle. Pysäköintihallissa on autopaikkoja, joista osaan kuuluu myös varastotilaa.

Johtava suunnittelija Pia Kuusiniemi Loci maisema-arkkitehdit Oy:stä kertoo, että Omenapihan koko johtuu Espoon autopaikkanormista. Loci maisema-arkkitehtien suunnittelemia samankaltaisia laajoja korttelipuistokansia Espoossa ovat muun muassa myös Revontulija Metsätapiola -korttelipihat.

– On tietysti järjetöntä, että auto mitoittaa pihaa, mutta suurissa pysäköintikansiratkaisuissa on hyvätkin puolensa. Niiden myötä suurkortteleissa pihoista tulee avaria ja valoisia. Nykytrendin mukainen pysäköintitalojen rakentaminen voi viedä taloista pihat kokonaan, kun pihan minimikokoa ei mitoita mikään. Äärimmäisen ahtailla, valottomilla kuilupihoilla on vähän tilaa kasvillisuudelle, ja varsinkin talvikunnossapito on haastavaa. Asumisen kannalta avara kansipiha voi olla silloin jopa parempi ratkaisu.

Teknisinä erikoisrakenteina kansipihat ovat haastavia suunnitella ja kalliita toteuttaa. Pelkästään vesien johtaminen suurilla kansipihoilla vaatii erityistä paneutumista. Ilman kunnollisia tulvareittejä ongelmat voivat lisääntyä voimakkaiden vesisateiden yleistyessä ilmastonmuutoksen myötä.
– Normaali maanpintahan ei koskaan ole tasainen, mutta kansipihasta meinaa helposti tulla, jos rakennusten lattiakorko on kaikissa asunnoissa sama. Tällöin luontevia tulvimisreittejä ovat hyvin haastavaa saada kannelle, Kuusiniemi sanoo.

Omenapihaa ympäröivistä rakennuksista tornitalo Alesia sijaitsee kuitenkin hieman muita korkeammalla.

Omenapihan kannella kallistukset oli suunniteltava huolella veden riittävän virtaaman takaamiseksi. – RIL 126-2020 rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus -ohjeen mukaan pihan kallistuksen tulee minimissään olla kaksi prosenttia. Jos kallistus tehtäisiin Omenapihan kokoisella pihalla yhteen suuntaan, korkeusero olisi toista metriä, Kuusiniemi huomauttaa.

Omenapihan kallistukset suuntautuvat poispäin rakennuksista kannen keskiosaa kohti. Vaihtelevapohjainen koururakenne valuttaa veden kaivoja kohti.

Tulvareitti on portaassa lounaiskulmassa Pinovan ja Luunan välissä.

Omenapihalla on näyttävä, kumpuileva nurmikko. Maaston muotoilun ja kasvivalinnan avulla laajalle piha-alueelle tehtiin sisäpihalle antavista ikkunoista ja parvekkeilta avautuva keinomaisema.

Maisemaa elävöittävien nurmipeitteisten kumpujen avulla pihalle saatiin Kuusiniemen mukaan luotua eräänlainen suojaava syli.

Pihakannelle tulevat kevennysrakenteet pyrittiin optimoimaan huolella. Puistoon rajautuvassa osassa Omenapihan kannen vieressä täyttöjä tarvittiin siirtymärakenteeksi estämään pihan painuminen vastaisuudessa. Kevennysrakenne toteutettiin vaahtolasilla. Sitä on kevennysrakenteena myös nurmipäällysteisissä kummuissa.

Helppohoitoinen kokonaisuus

Kuusiniemi sanoo, että nykyiseen suunnittelufilosofiaan ei enää sovi laajojen, ammattimaista hoitoa, lannoittamista, kastelua ja leikkaamista edellyttävien nurmikoiden asentaminen.

– Omenapihan nurmikon voi kuitenkin antaa köyhtyä ja kasvaa heinälle, jos yhtiöissä halutaan siirtyä luonnonmukaisempaan pihanhoitoon. Silloin lyhyeksi ajellaan vain varsinaiset käyttöalueet.

Omenapihan suunnittelun lähtökohtana oli helppohoitoisuus. Siksi materiaaliksi valittiin nurmikko, joka on varustettu sadetusjärjestelmällä. Verrattuna kitkettäviin perenna- ja pensasalueisiin nurmikko on yhtiölle helpompi ja halvempi hoitaa näin suurina pinta-aloina.

Jotta vesieristys olisi aikanaan mahdollisimman helposti korjattavissa, pihalla ei ole laajoja muureja ja muita painavia rakenteita vaan helposti ja edullisesti palautettava nurmipinta.

Pihan kulkureitti on leveä käytävä, sillä kannella on pelastustie. Kansi on mitoitettu kestämään paloauto. Kiveyksenä on käytetty muun muassa Ruduksen harmaata ja mustaa Luostarikiveä. Koko piha sisäänkäynteineen on esteetön.

Pihan katseenvangitsijoita ovat pääsisäänkäynnin vieressä sijaitseva pergola ja melulta suojaavat rakennetut istutusaltaat sen vierellä. Oleskelualueen vieressä sijaitsee vesiallas, sekin kannella.

Yhteistyötä suunnittelun aikana

Hankkeen rakennesuunnittelija on suunnitteluvaiheessa Optiplanilla työskennellyt RI-Amk Marko Haikarainen EJT-Rakennusinsinöörit Oy:stä. Hän kertoo, että kokoa lukuun ottamatta pihakansi oli ratkaisuna melko tyypillinen.

Autohallin kattona toimivan ontelolaataston päällä pihakannella on suojabetonilaatta. Vesieristys toteutettiin perinteisellä kumibitumikermillä.

Pihakansien rakenteet ja vesieritys suunnitellaan ja toteutetaan kestämään mahdollisimman pitkään korjaamatta. Tärkeintä onnistuneen lopputuloksen saavuttamisessa on Haikaraisen mukaan huolellinen detaljisuunnittelu ja tiivis yhteistyö suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden välillä.

– Mahdolliset ongelmakohdat liittyvät yleensä viemäröintiin. Ongelmat voidaan ehkäistä pitkälti jo suunnitteluvaiheessa LVI-, rakenne- ja pihasuunnittelijoiden yhteistyöllä. Toteutusvaiheessa mukaan tulevat vesieristäjä ja kannen kerroksia toteuttava maarakentaja.

Haikarainen sanoo, että hankalimpien kohtien katselmoinnilla vältetään monta ongelmaa. Katselmoinnissa paikalla on monta silmäparia ja eri alojen asiantuntemusta sekä kokemusta ehkä hankalampienkin hankkeiden toteuttamisesta.

– Yhdessä tehdyn katselmoinnin kuluessa, joku osapuoli saattaa hyvinkin huomata asian, joka ei muille ole tullut mieleen.

Kansipihoilla kantavuus aiheuttaa yläpuolisille rakenteille aina jonkinlaisia rajoituksia. Pihasuunnittelijan kanssa käydään läpi, mitä kannelle voi rakentaa ja istuttaa. – Se on väkisinkin yhteen sovittelua, Haikarainen sanoo.

Jos kansi ei kestä suuria puita, niitä voidaan ehkä istuttaa kansialueen ulkopuolelle.

Ensimmäinen viherkattomultakohde

Omenapiha oli ensimmäinen kansipiha, jonka kasvualustat oli valmistettu saksalaisen FLL-normiston mukaan, Tieluiska Oy:n tuotteilla.

– Vielä tuolloin kattokasvualustoille ei Suomessa ollut laadittu kattavaa normistoa ja haluttiin, että joku hyvinkin pitkään tutkittu normisto olisi taustalla, kun kasvualustoja lähdettiin valmistamaan”, kertoo kehityspäällikkö Juha Liukkonen Tieluiska Oy:stä.

Yrityksessä oli jo vuosia tutkittu ja kehitetty viherkattokasvualustaa saksalaisen normiston mukaisesti.

– Suomessa ei vielä tuolloin ollut mahdollisuutta kyseisten normien mukaisille kasvualusta-analyyseille ja siksi analysointi suoritettiin saksalaisissa laboratorioissa. Myöhemmin Eurofins laajensi analysointia Suomeen, kun tutkimus mahdollistui Viljavuuspalvelussa Mikkelissä, Liukkonen jatkaa.

Soveltuvin osin saksalaiseen normistoon nojautuva viherkattojen rakentamista ohjaava RT-kortti valmistui Omenapihan rakentamisen aikana.

Aikaisemmin viherkattoja- ja varsinkin kansipihoja toteutettíin tavallisilla kasvualustoilla, mutta RT-kortin voimaantulon jälkeen myös kansipihoillekin tulivat voimaan samat ohjeistukset kuin viherkatoille ja molemmille alettiin vaatia samanlaiset, viherkatoille tarkoitetut kasvualustat.

Tieluiskan valmistamissa kasvualustoissa käytettiin jo tuolloin sekä tiili- että Leca-murskeita.

Asunto Oy Espoon Silvan, Luunan ja Pinovan vihertyöt urakoi Vihermali Oy, joka vuonna 2018 sulautui yhteen Terrawise Oy:n kanssa. Vihertöiden työnjohtajana kohteissa oli Jukka Sauranen. Hän kertoo, että kohde oli mieleenpainuva erityisesti hienon ja samalla haastavan pihasuunnitelmansa ansiosta.

Myös toteutus vaati erikoisjärjestelyjä, erityisesti logistisesti.
– Jouduimme nostamaan vaahtolasikevennyksen, kiviainekset sekä kasvualustat betonikannelle isolla Telebelt -hihnakuljettimella, Sauranen muistelee. Työstä vastasi Bekason Oy.

Omenapiha rakennettiin neljässä vaiheessa asuinrakennusten valmistumisen tahdissa, joten sen viimeinen vaihe valmistui vuonna 2017.

Omenapiha, Espoo

Lähde: Artikkeli julkaistu alunperin Betonilehdessä 4/2022.